Hae
Aurinko-tilalla

Hevoskuulumisia: juoksuttelua ja klinikka-aikaa

Hevoskuulumisia jälleen, vaikka luonnoksissa olisi paljon muitakin postausaiheita. Mainitsin edellisessä postauksessa (täältä), että nyt jatkossa harrastamme Stinan kanssa taas enemmän maastakäsittelyä ja jätetään ratsastaminen ja muu pidemmälle kesään. Ensinnäkään meillä ei ole sopivaa satulaa, koska emme saa Trekkeriä selkään sopimaan ja se on myyty eteenpäin. Toiseksi, Stina säikkyy kentällä nyt sulavia vesiä, jotka menee metsän puoleisess ojassa ja ryntäilee vain sinne tänne. Ei maksa vaivaa viedä sitä kentälle säikkymään ennen kuin pohjat sulaa ja pahimmat kohinat on poissa ojista. Kenttä olisi pohjaltaan täydellinen.

 

Kenttärallia Pepin kanssa

Joka tapauksessa tarha on ollut kurainen ja se ei ole paljoa liikkunut, joten sille tarvitsee tarjota omaehtoista liikkumista paremmilla pohjilla. Kaveri otti Stinalta hokit pois ja vietiin se kentälle Peppi-ponin kanssa juoksentelemaan. Stina oli paljon rauhallisempi ja rohkeampi, kun poni meni edeltä, joka oli ilo huomata. Kenttä ei ollut Stinankaan mielestä läheskään niin pelottava, kun Peppi oli tuttuun tyyliinsä rauhallinen. Aiemmat aavistukseni siitä, että se saattaisi kaivata vain kaveria seuraksi maastoon ja muihin uusiin paikkoihin, näyttää pitävän ehkä paikkansa. Tottakai ihanteellista olisi, jos meidän suhde olisi sellainen, että se uskaltaisi lähteä myös kanssani rohkeasti maastoon. Itselläni on vain paha tapa jännittyä itsekin kun hevonen jännittyy, joka ei tietenkään ole hyvä eikä tuo hevoselle turvallisuuden tunnetta.

Tytöt tutustuivat hetken ja jäivät vaan seisoskelemaan kentälle. Että sellaiset patoutuneet energiat ja villit juoksut ensikohtaamisella? Vähän kun patisti, niin sieltä löytyi vauhtiakin ja kivaa näytti olevan molemmilla. Tämän jälkeen hoidettiin Stinan jalat kylmäämällä ja tarjottiin drinksua.

Toistuva nenäverenvuoto

Seuraavana päivänä menin tallille ja tarhassa oli hevonen, jolta tuli sieraimesta pieni noro kirkasta verta. Tämä on tapahtunut joskus aiemminkin, kun hevosia vietiin ulos ja tallin pitäjä tämän huomasi. Silloin ajattelin että Stina on lyönyt päänsä tai muuta vastaavaa, joka aiheuttaa aika helposti pienen vuodon nenästä. Nyt kuitenkin, kun tämä toistui, alettiin asioita oikein miettimään. Viime viikolla syötin käytävällä kuivaa heinää ja hevonen röhisi vähän pää alhaalla heiniä syödessä. Se oli kuitenkin vain se kerta ja muuten ollut ihan ok, pientä vesistä sierainvuotoa lukuunottamatta. Joka sekin on suht normaalia kun kyse ei ole mistään paksusta räästä.

Nopealla googletuksella kaveri löysi oireisiin täsmäävän hengitystieinfektion, jossa esiintyy tuota saman puolen sieraimesta tulevaa verta. Mietittiin myös voisiko tulehduksesta johtua tuo Stinan naaman vääntely ja hampaiden naksuttelu. Verta tulee aina pieni noro vähäsen, eikä vuoda kauaa. Kuumetta ei ole ja muuten hevonen on aivan normaali muuten. Limakalvot voi myös olla ärtyneet kuivuudesta, pölystä tai mistä vaan, mutta tietääpä sitten ainakin mistä tuo johtuu, kun tutkituttaa. Kenttä nyt ei vielä pöllyä eikä muutkaan paikat ja tallissakin on ovet auki ja hyvä veto.

Tähystystä tarvitaan

Joka tapauksessa soitin meidän eläinlääkärille kysyäkseni hänen mielipidettään asiaan. Tähystystä suositeltiin, niin kuin osasin odottaakin. Ilman sitä on vaikea sanoa mistä verenvuoto johtuu. Sain meille kuskin vetämään koppia (itselläni ei vieläkään ole sitä pikku E:tä) klinikalle, mutta täytyy huomenna vielä aamulla soittaa eläinlääkärille ja varmistaa, että onko vapaita aikoja perjantaille.

Toivotaan nyt, että joku selvä syy löytyisi, mutta ei mitään vakavaa. Aina inhottavaa jos ei mitään selittävää syytä löydykään. Vähän jännittää tuo klinikalle lähteminen, kun Stina ei oikein tykkää koppiin mennä ja me ei olla ehditty treenaamaan sitä lainkaan. Mielessä on ollut usein, mutta koppia on pienessä pihassa vaikea jättää mihinkään meidän treenejä varten niin, ettei se ole tiellä ja siksi en ole sitä pyytänyt.

Tänään käydään varmaan pienellä kävelyllä, koska Stina kaipaa kuitenkin tekemistä ja ilmat on nyt hyvät ja polle ollut erittäin rauhallinen ja hyvässä mielentilassa. Hengästymiseen ei nyt viitsi liikuttaa ennen tutkimuksia, mutta kävely ei varmasti tee pahaa ollenkaan. Tämän ajan voikin käyttää hyödyksi ja harjoitella kentälle menoa ja lähtöä rauhallisessa mielentilassa, sekä käydä vähän maastoissa käppäilemässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *